Mistä harkkoperustuksen ja tuulettuvan alapohjarakenteen kosteusongelmat johtuvat?
Rakennusten pääasiallisin suurten kosteusongelmien aiheuttaja on pitkäaikainen kapillaarinen veden nousu, kun rakennuksen ympärillä olevat salaojat eivät toimi kunnolla vettä pidättävässä pohjamaassa.
Myös tuulettuvat alapohjat ja varsinkin puiset rossipohjat aiheuttavat kosteusongelmia sekä mikrobin ja homeen kehittymistä ryömintätilassa silloin, kun rakennuspohjan kuivatusta ja tuuletusta ei ole hoidettu koneellisesti. Läpiholvattu kellarillinen alakerta on vielä edellä mainittuja perustustapoja herkempi kosteudelle, tosin vaurioiden korjaaminen on yksinkertaisempaa näkyvissä olevien rakenteiden johdosta.
Suositut kevytbetoniharkot ovat huomattavasti huokoisempaa materiaalia kuin valubetoni, mutta mahdollistavat silti kapillaarisen kosteudennousun, joka johtuu irtoveden ja vesihöyryn imeytymisestä huokosia sisältävään harkkobetoniin. Sen sisältämä vesimäärä voi olla moninkertainen kastuneeseen valubetonirakenteeseen verrattuna. Tällainen rakennusvaiheessa vielä rappaamaton rakenne imee vettä niin sateesta kuin maaperästäkin, mikä nostaa suhteellisen kosteuden perustusten alaosassa helposti yli 70%:n, vaikka irtoveden suojausta varten olisikin harkkoperustuksen päälle asennettu muovinen patolevy. Jos suuriin kuppimaisiin huokosiin jäänyt vesi jää kuivaamatta, syntyy pinnoitusten alle mikrobi- ja homekasvuston kehittymiselle hyvät olosuhteet.
